Raviurheilulla on pitkät perinteet. Jo Antiikin Roomassa nähtiin nykyaikaisia raveja muistuttavia valjakkokisoja, ja tänä päivänä ravit ovat todella suosittu hevosurheilun muoto. Ravien suosio on levinnyt ympäri maailman ja etenkin Pohjois-Euroopassa ravataan paljon, samoin Pohjois-Amerikassa. Euroopan maista tosin Iso-Britannia on yksi niistä maista, joissa laukkaurheilu on suositumpaa kuin raviharrastus.
Nykyaikainen raviurheilu on lähtöisin 1700-luvun Yhdysvalloista, joissa alettiin jalostaa juuri raveihin sopivia lämminverihevosia. 1800-luvulle tultaessa kisat olivat levinneet jo ympäri maailman ja Suomeenkin ravit rantautuivat aika alkuaikoina. Alkuun tavattiin kisailla kirkkomatkoilla, mutta myös pienimuotoisia kisoja järjestettiin jo tuolloin. Suomen suurin ravitapahtuma, Kuninkuusravit, ravattiin ensimmäisen kerran vuonna 1924. Alkuun kisojen areenana oli esim. jokin luonnonniitty, mutta pikku hiljaa kisat siirtyivät niityiltä hiekkakentille. Talvisaikaan voitiin myös jäälle tehdä ravirata.
Vaikka ravien ympärillä ei liikukaan samanlaisia rahasummia kuin laukkakisojen parissa, on raveissakin voittajille hyvät rahapalkinnot. Myös raveista vedonlyöminen on suosittua puuhaa ja sitä voi tehdä vaikka mm. Betsonillakin. Jos ei tällä kertaa ravikohteita ole listoilla, voi onneansa kokeilla vaikka kasinopeleissä tai jättää oman veikkauksensa koskien seuraavia olympialaisia. Jos ei ole ennen vielä Betsonille rekisteröitynyt, kannattaa hyödyntää uuden asiakkaan bonus.
Toisin kuin laukkakisoissa, on raveissa hevosen säilytettävä askellajina ravi, muuten voi tulla hylkäys kisasta. Jos hevonen sortuu laukalle hetkeksi, siitä ei ehkä rangaista muuta kuin nopeudessa mutta jos laukkaa ei saada poikki, tarkoittaa se ikävä kyllä kisasta hyllyttämistä. Sääntöohje laukkaa koskien vaihtelee hieman maittain, Suomessa siitä tehdään aina kilpailukirjaan. Myöskään kävely ei ole sallittua ravikisassa. Hevonen voidaan myös hylätä kisassa, mikäli ohjaaja sortuu tekemään jotakin tyhmää tai muita häiritsevää.
Raveissa siis voidaan käyttää lämminverihevosia, mutta etenkin pohjoismaissa myös kylmäverisisille on omat lähtönsä, joihin lämminveriset eivät osallistu ja toisinpäin. Tässä on hassu poikkeama sillä Suomessa naapurimaiden Ruotsin ja Norjan kylmäveriset saavat osallistua kotimaisiin kylmäverilähtöihin, mutta suomenhevoset eivät saa osallistua Ruotsissa ja Norjassa kuin rajattuihin kutsukisoihin.
Lämminverisiin hevosrotuihin kuuluvat mm. amerikanravurit, ranskanravurit, venäjänravurit ja orlovit. Kisamatkat riippuvat siitä, onko lähtö kylmä- vai lämminverisille. Joskus näkee jopa ponilähtöjä esim. shetlanninponeille.
Varusteisiin kuuluvat kevyet kärrit, jotka kiinnitetään valjailla. Valjaisiin voidaan liittää erilaisia lisävarusteita, joiden tarkoitus on pitää hevonen oikeassa juoksulinjassa sekä estää sitä sortumasta laukkaan. On nähty silmälappuja, jotka estävät hevosta häiriytymästä viereisillä radoilla ravaavista kohtalotovereista. Jaloissa voidaan käyttää suojia myös.
Laukkakisoissa ovat jockeyt, raveissa ohjastajat. Tämän hetken suosituimpia raviohjastajia Suomessa on Mika Forss, joka saattaa yhden illan aikana ajaa useampaa hevosta eri omistajille. Päivän aikana voi olla jopa 13 eri lähtöä.